Kirje roomalaisille
1. kirje korinttilaisille, johdanto
luotu 28.8.2026 klo 11:33
muokattu 10.9.2026 klo 11:49
| Kirjoittaja |
| Kirjoitusajankohta |
| Tekstilähteet |
| Teema |
| Sisällys |
Kirjoittaja
Käytännössä kaikki tutkijat tunnustavat Ensimmäisen korinttolaiskirjeen olevan PaavalinPaavali: Syntyjään Saul, Kilikian Tarsosta; puhdasoppisuuteen pyrkinyt juutalainen ja kiihkeä fariseus, joka vainosi seurakuntaa, kunnes kohtasi ylösnousseen Messias Jeesuksen. Jumala asetti hänet apostoliksi pakanakansoille. Levitti evankeliumia ympäri... käsialaa.[1] Kirjeellä on runsas varhainen tuki: sitä lainaavat pyhänä ja arvovaltaisena tekstinä Klemens RoomalainenKlemens Roomalainen: l. Klemens I (n. 1–101 jKr.). Toimi Rooman piispana vuosina 88–97. Syntyjään roomalainen, kenties muttei lainkaan välttämättä sama kuin Fil. 4:3 Klemens., IgnatiosIgnatios Antiokialainen: (k. 98–117 jKr.) Apostoli Pietarin ja Johanneksen oppilas ja Antiokian kolmas patriarkka, jonka Pietari nimesi Antiokian piispaksi. Pidätettiin ja vietiin Roomaan surmattavaksi areenalla; kirjoitti useita säilyneitä kirjeitä viimeisen matka..., PolykarposPolykarpos: Smyrnan piispa ja apostoli Johanneksen henkilökohtainen oppilas, joka poltettiin marttyyrina 100-luvulla. Kirkkoisä Irenaeus, joka puolestaan tutustui Polykarpokseen jo nuorena nuoruudestaan saakka, arvosti opettajaansa ja tämän ”muistoja k..., PapiasPapias Hierapolislainen: (n. 60–130 jKr.) Irenaeuksen mukaan apostoli Johanneksen oppilas, Polykarpoksen kumppani ja Fryygiassa sijainneen Hierapoliin piispa. Kirjoitti mm. viisiosaisen teoksen Herran puheiden selitykset. ja Toinen Klemensin kirje sekä Meliton SardeslainenMeliton Sardeslainen: (k. n. 180 jKr) Sardeen piispa ja tuottelias varhaiskristillinen kirjailija, jolta on säilynyt ainoastaan vanhin tunnettu pääsiäissaarna Pääsiäisen salaisuus (kreik. Peri paskha).. Se löytyy myös MarkioninMarkion: Vähän-Aasian Sinopessa syntynyt laivanvarustaja ja teologi, joka Roomaan siirryttyään sai eropassit kirkosta 144 jKr. Dualistina M. erotti Vanhan testamentin Luojan jyrkästi Jeesuksen rakastavasta Isästä ja hylkäsi paitsi kaiken juutalaisuute... ja MuratorinMuratorin kaanon: Ensimmäinen tiedossa oleva luettelo niistä kirjoituksista, joita Rooman seurakunta piti arvovaltaisina, laadittu vuoden 170 jKr tienoilla. kaanoneista. Tekstissä esiintyvät henkilökohtaiset tiedot sopivat saumattomasti yhteen sen kanssa, mitä Paavalista tiedetään muiden kirjeiden ja Apostolien tekojen perusteella.[2]
Kirjoitusajankohta
Apostoli laati tämän kirjeen kolmannen lähetysmatkansa aikana Efesoksessa.[3] Hän viipyi paikkakunnalla lähes kolme vuotta (Ap. t. 19:8–10), mutta suunnitteli kirjoitushetkellä jo jatkavansa matkaa (16:5–8). Lähdettyään Korintista vuoden 52 tienoilla hän oli matkustanut (Ap. t. 18:18–22a) työtoveriensa Priscillan ja Aquilan kanssa Efesoksen ja Kesarean kautta Jerusalemiin. Tämän jälkeen Paavali oli viettänyt jonkin aikaa (todennäköisesti talven)[4] Antiokiassa (Ap. t. 18:22b) ja palannut nyt Efesokseen Galatian, Fryygian ja ”ylänköseutujen” kautta (Ap. t. 18:23,19:1).
Matkat veivät luultavasti suurimman osan vuotta 53, joten apostolin työrupeama Efesoksessa alkoi 53/54 ja päättyi todennäköisimmin vuonna 56. Kirje Korinttiin olisi siis peräisin tältä vuodelta – alkuvuodesta, sillä Paavali kirjoittaa aikovansa viipyä paikkakunnalla pääsiäisen yli (1. Kor. 16:8).[5]
Jakeen 16:10 viittaus Timoteuksen tuloon ei ole ”kun” (KR1992) vaan ”jos” (KR1938) – Timoteus ei ole kirjeen kuriirina, vaan mahdollisesti tulossa Erastoksen kanssa Makedoniasta myös heidän luokseen (Ap. t. 19:22). Paavali koetti saada Apolloksen vierailemaan Korintissa ja kenties samalla toimittamaan kirjeen, mutta tämä kieltäytyi (1. Kor. 16:12). Posteljooni jääkin meille tuntemattomaksi.[6]
Tekstilähteet
muokattu 10.9.2026 klo 11:49
Ensimmäisiltä viideltä vuosisadalta Ensimmäisestä korinttilaiskirjeestä on säilynyt seitsemän pidempää tekstilähdettä (𝔓46, אCodex Sinaiticus: 300-luvulle ajoitettu ja veliinille laadittu koodeksi, joka löytyi Siinainvuoren juurella sijaitsevasta luostarista. Se sisältää osan Vanhaa testamenttia ja VT:n aporyfikirjoja, kaikki Uuden testamentin kirjat sekä Hermaan Paimenen ja Barnabaan ..., ACodex Alexandrinus: Veliinille 400-luvun puolivälissä laadittu koodeksikäsikirjoitus, joka sisältää Vanhan ja Uuden testamentin kirjojen lisäksi myös 3. ja 4. Makkabilaiskirjan, Psalmin 151, Salomon psalmit sekä 1. ja 2. Klemensin kirjeen. Vanhan ja Uuden testa..., BCodex Vaticanus: 300-luvulla veliinille kirjoitettu koodeksikäsikirjoitus, jossa oli alun perin kaikki nykyisen Raamatun kirjat, mutta tuhoutuneen alun (1. Moos. 1:1–46:28a) ja lopun (Hepr. 9:14 eteenpäin) lisäksi siitä puuttuvat Psalmit 105–137 ja mu..., CCodex Ephraemi Rescriptus: Vuosien 425–450 välille ajoitettu palimpsesti, joka sisälsi suurimman osan Uutta testamenttia. Pergamentti otettiin uusiokäyttöön 1100-luvulla Efraim Syyrialaisen saarnojen tallentamiseen. Von Tischendorf selvitti alkuperäisen tekstisisä..., 016, 048) ja lisäksi kahdeksan vähäisempää fragmenttia. Varhaisimpia ovat 𝔓46 (200-luvulta jKr.) ja fragmentti 𝔓129 (peräti 100-luvulta).[7] Kaikkiaan kirjeen osittaisia tai kokonaisia käsikirjoituskopioita tunnetaan 612 kappaletta.[8]
Jakeessa 5:9 Paavali viittaa aiempaan kirjeeseensä, jossa annetun ohjeen korinttilaiset ovat käsittäneet osaksi väärin. Tämä kirje ei ole säilynyt, mutta viittaus osoittaa, että Raamatun niin kutsuttu ”Ensimmäinen kirje korinttilaisille” onkin oikeastaan jo toinen.[9] Aivan ensimmäinen kirje lähti Korinttiin luultavasti vuonna 54, ja kuultuaan tilanteen pahentuneen apostoli otti yhteyttä tämän seuraavan kirjeensä muodossa.[10] Kreikan aoristimuodossa oleva viittaus on tulkittu myös tyylikeinoksi, joka pyrkii vain korostamaan nykyistä kirjettä ja sen sanomaa.[11]
Muutamat tutkijat ovat pyrkineet pilkkomaan tekstin jopa viideksi eri kirjeeksi, mutta hypoteesien kehittelijät eivät ole kyenneet uskottavasti rajaamaan tekstin osia. Katkelmia 11:2–16 ja 14:33–36 on väitetty myöhemmiksi lisäyksiksi – lähinnä siksi, että apostolin sanoma ei ole miellyttänyt tutkijan omia käsityksiä siitä, mitä hänen olisi pitänyt kirjoittaa. Tekstuaalinen todistusaineisto kirjeen eheyden puolesta on kuitenkin voimakas.[12]
Teema
Paavali kirjoittaa Korinttiin korjatakseen seurakunnan parissa esiintyneet virheelliset opit sekä sen jäsenten hämmästyttävän monipuolisen ja syvän syntielämän. Niin uusilla käännynnäisillä kuin pidemmälle ehtineilläkin on siis alusta saakka ollut vaikeuksia pitäytyä Jeesuksen ja apostolien aidossa opetuksessa ja myös elää eettisesti sen mukaan.[13] Yksilökeskeiset, huonosti keskenään toimeen tulevat korinttilaiset muistuttavat kenties eniten 2000-luvun länsimaisia kristittyjä.[14]
Korintti oli yksi Kreikan kaupunkivaltioista ennen kuin Rooman legioonat hävittivät sen 146 eKr. Sata vuotta myöhemmin Julius Caesar rakennutti paikalle siirtokuntakaupungin, jonka asukkaat olivat enimmäkseen vapautettuja orjia eri puolilta valtakuntaa.[15] Kaupungin vauraus, jatkuva kilpailu asemasta ja kunniasta sekä monien temppelien kukoistava prostituutio selittävät osaltaan hyvin myös seurakuntaan pesiytyneen mielenmaiseman ja käytännön ongelmat.[16]
Sisällys
Kirje roomalaisille
