1. Mooseksen kirja,
luku 18
1. Mooseksen kirja,
luku 20

1. Mooseksen kirja, luku 19

luotu 9.6.2026 klo 16:40

muokattu 15.6.2026 klo 10:21


Sisällys

1–3 Loot majoittaa vieraat
4–11 Uhka oven takana
Patriarkaalisuutta?
Olivatko kaikki sodomalaiset homoja?
Enkelten lihaa?
Irstailua vai vieraanvaraisuuden puutetta?
12–22 Pako Sodomasta
23–29 Äkillinen tuho
30–38 Lootin tyttäret

Loot majoittaa vieraat

muokattu 9.6.2026 klo 16:40

1. Ja ne kaksi enkeliä tulivat Sodomaan illalla, ja Loot istui Sodoman portissa; ja nähtyänsä heidät Loot nousi heitä vastaan ja kumartui maahan kasvoillensa. 2. Ja hän sanoi: "Oi herrani, poiketkaa palvelijanne taloon yöksi ja peskää jalkanne! Aamulla varhain voitte jatkaa matkaanne." He sanoivat: "Emme, vaan me jäämme yöksi taivasalle." 3. Mutta hän pyysi heitä pyytämällä, ja he poikkesivat hänen luoksensa ja tulivat hänen taloonsa. Ja hän valmisti heille aterian ja leipoi happamattomia leipiä, ja he söivät.

1. Kun enkelit saapuivat illan suussa Sodomaan, oli Loot istumassa kaupunginportin aukiolla. Heidät nähdessään hän nousi, meni heitä vastaan, heittäytyi kasvoilleen maahan 2. ja tervehti heitä sanoen: "Tul­kaa, herrani, minun matalaan majaani yöksi, niin voitte pestä matkan pölyt jaloistanne. Heti aamusta voitte sitten jatkaa matkaanne." He vastasivat: "Ei, me yövym­me ul­kosalla." 3. Mutta Loot pyyteli heitä hartaasti, kunnes he lähtivät hänen mukaansa ja tulivat hänen kotiinsa. Hän valmis­ti heille runsaan aterian ja leipoi happamattomia leipiä, ja he söi­vät. ©

 

Edellisessä luvussa esitellyt Herran seuralaiset (1. Moos. 18:1) paljastuvat nyt jakeessa 1 enkeleiksi (hammalʾāḵîm. Käsite merkitsee myös ’sanansaattajaa’ ja käännösvaihtoehdot ovat Vanhassa testamentissa lähes yhtä yleisiä; asiayhteys määrittää, onko kyse pelkästä inhimillisestä viestintuojasta vai taivaallisesta olennosta, jolla on toki myös jokin sanoma. Loot on kaupungissa ainoa, joka toimii vieraanvaraisesti: hän kumartaa miehille, kutsuu heidät kotiinsa, pesee matkan pölyt heidän jaloistaan ja valmistaa ruokaa.

Kommentoi tätä katkelmaa

Uhka oven takana

muokattu 10.6.2026 klo 12:55

4. Ennenkuin he olivat laskeutuneet levolle, piirittivät kaupungin miehet, sodomalaiset, sekä nuoret että vanhat, koko kansa kaikkialta, talon. 5. Ja he huusivat Lootia sanoen hänelle: "Missä ne miehet ovat, jotka tulivat luoksesi yöllä? Tuo heidät tänne meidän luoksemme, ryhtyäksemme heihin." 6. Silloin Loot meni ulos heidän luokseen portille ja sulki oven jälkeensä 7. ja sanoi: "Älkää, veljeni, tehkö niin pahoin. 8. Katsokaa, minulla on kaksi tytärtä, jotka eivät vielä miehestä tiedä. Ne minä tuon teille, tehkää heille, mitä tahdotte. Älkää vain tehkö näille miehille mitään pahaa, sillä he ovat tulleet minun kattoni suojaan." 9. Mutta he vastasivat: "Mene tiehesi!" Ja he sanoivat: "Tuo yksi on tullut tänne asumaan muukalaisena, ja yhtäkaikki hän alati pyrkii hallitsemaan. Nytpä me pitelemmekin sinua pahemmin kuin heitä." Ja he tunkeutuivat väkivaltaisesti miehen, Lootin, kimppuun ja kävivät murtamaan ovea. 10. Silloin miehet ojensivat kätensä, vetivät Lootin luoksensa huoneeseen ja sulkivat oven. 11. Ja he sokaisivat ne miehet, jotka olivat talon ovella, sekä nuoret että vanhat, niin että he turhaan koettivat löytää ovea.

4. Ennen kuin he olivat asettuneet levolle, kokoontuivat talon eteen Sodoman asukkaat, kaupungin kaik­ki miehet, niin nuoret kuin vanhatkin. 5. He huusivat Lootia ja sanoivat hänelle: "Missä ovat ne miehet, jotka tulivat tänä iltana luoksesi? Tuo heidät tän­ne, me haluamme maata heidät!" 6. Loot meni ulos heidän luokseen, mutta sulki oven perässään. 7. Hän sanoi: "Hyvät miehet, älkää sentään tehkö niin pahaa tekoa. 8. Minulla on kaksi tytärtä, jotka ovat vielä neitsyitä. Minä tuon heidät teille, saatte tehdä heille mitä haluatte. Mutta näihin miehiin älkää koskeko, sillä he ovat hakeneet suojaa minun kattoni alta." 9. He sanoivat: "Pois tieltä! Tuo yksi on tullut muuka­laisena tänne asumaan, ja hän pyrkii jo määräilemään meitä. Nyt sinun käy vielä pahemmin kuin noiden miesten!" Ja he kävivät Lootin kimppuun ja ryhtyivät murtamaan ovea. 10. Mutta miehet, jotka olivat talossa, ojensivat kätensä, vetivät Lootin sisälle ja sulkivat oven. 11. Taloon pyrkivien mies­ten silmät he sokaisivat niin, ettei yksikään enää kyennyt löytä­mään ovea. ©

 

Kertomusta Sodoman hävityksestä on klassisesti pidetty katkelmana, joka selkeästi tuomitsee homoseksin, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Toisaalta radikaalieksegetiikka on mennyt liian pitkälle väittäessään, ettei tekstillä ole mitään annettavaa keskusteluun suostumuksellisista ja sitoutuneista seksisuhteista, vaan se tuomitsee vain rikoksen vieraanvaraisuuden velvoitetta kohtaan (Hes. 16:49–50) ja yrityksen häpäistä vieraat raiskaamalla heidät.[1] Narratiivi ei ole ihanteellinen kristillisen seksuaalietiikan koostamisen kannalta, mutta ei se yhdentekeväkään ole.[2]

Ennen kuin Loot vieraineen ehti yöksi ’makuulle’ (jiškāḇû) – kenties tarkoituksella sama verbi kuin 3. Moos. 18:22 ja 3. Moos. 20:13 kielloissa – Sodoman miesväki kaupungin joka nurkalta[3] piirittää rakennuksen (j. 4). Jokainen asukas on turmeltunut; Abrahamin huoli (1. Moos. 18:23–25) oli aiheeton ja kaupungin täydellinen tuho on oikeutettu.[4]

Joskus on yritetty argumentoida, että jakeessa 5 käytetty sana jāḏaʿ (’tuntea’) merkitsee tässä ’tutustumista’ eikä sukupuoliyhteyttä – Sodoman miehet halusivat vain selvittää, keitä muukalaiset olivat. Asiayhteys osoittaa, ettei kyse ole juttutuokiosta. Miksi aikomus haastatella vieraita on tāreʿû, ’niin paha teko’ (j. 7) – ja miksi Sodoman miehet olisivat edes periaatteessa tyytyneet jututtamaan Lootin tyttäriä, jotka eivät (samaa verbiä käyttäen!) olleet vielä ’tutustuneet’ yhteenkään mieheen (j. 8)?[5]

Loot anelee (ʾal-nāʾ, ’olkaa hyvät, pyydän’) heitä luopumaan aikeistaan, mutta miehet torjuvat tylysti pyynnön. He puhuvat alentuvasti Lootin ohitse ’tästä yhdestä’ (hāʾęḥāḏ), jonka on kotoutumisyrityksistään huolimatta syytä muistaa olevansa kaupungissa yhä vain oikeudeton muukalainen (bāʾ-lāḡûr) (j. 9).[6] Loot on todennäköisesti vaarassa päästä hengestään, mutta vieraat luopuvat valeasustaan ja sokaisevat pahantekijät häikäisevällä valolla (sanwerîm), kuten Elisa myöhemmin (2. Kun. 6:18) Aramin sotajoukon.[7]

Kommentoi tätä katkelmaa

Patriarkaalisuutta?

muokattu 10.6.2026 klo 14:14

Usein kuulee väitteen, että historian hämärissä homoseksin tuomittavuus aiheutui sukupuolten epätasa-arvosta: patriarkaalisessa kulttuurissa miehen oli äärimmäisen häpeällistä alistua ”alempiarvoisen naisen asemaan penetroitavaksi”.[8] Kun nykyään ymmärrämme, ettei nainen ole yhdynnässä ”alempi” eikä mies ”ylempi” osapuoli, ei homomieskään enää menetä mieskunniaansa.

Pitää täysin paikkansa, että muinaiskulttuureissa vallitsi huomattava epätasa-arvo – ja että esim. keskiassyrialainen laki rankaisi homoseksuaalisen raiskauksen kastraatiolla juuri tähän logiikkaan pohjaten.[9] Miehen makaaminen naisen tavoin piti tämän miehistä olemusta arvottomana, ikään kuin henkilö olisi ollut ”vain nainen”, joten syyllinenkin menetti miehuutensa silmä silmästä -periaatteella.

Raamatun luomisteksteissä (1. Moos. 1:27–28, 1. Moos. 2:24–25) mies ja nainen ovat kuitenkin tasavertaisesti Jumalan kuva. Miehen kohteleminen naisena esitetään kauhistavana ja häpeällisenä tekona, mutta aiheutuuko torjunta naisen alhaisesta yhteiskunnallisesta asemasta vai siitä, että molemmilla sukupuolilla on luomiseen perustuva olemus, ja yhtyminen samaan sukupuoleen häpäisee tuon tarkoituksenmukaisen olemuksen täysin aikakauden arvostuksista riippumatta?

Kommentoi tätä katkelmaa

Olivatko kaikki sodomalaiset homoja?

muokattu 10.6.2026 klo 14:14

Kertomuksen soveltuvuutta homoseksin yleiseen torjumiseen on pidetty epäilyttävänä myös siksi, että Loot tarjoaa tyttäriään väkijoukon raiskattaviksi. Jos tarjouksen oli tarkoitus olla varteenotettava, kaikki kylän miehet eivät kai voineet olla kiinnostuneita ainoastaan miehistä?[10] (

Totuus on kuitenkin, ettei meillä ole edellytyksiä sanoa, millaisiksi kertomuksen kirjoittaja kuvitteli tai oletti Sodoman miesten motiivit yleisen pahuuden lisäksi. ”Mielekäs päätelmä on yhdistelmä homoeroottista tai biseksuaalista halua ja aggressiivinen aie alistaa ja nöyryyttää muukalaisia iljettäväksi ja häpeälliseksi tiedetyllä teolla.”[11] Olisi yhtä epärealistista ajatella väkijoukon toimineen täysin platonisesti kuin identifioida jokainen homoseksuaaliksi. Raiskauksen onnistuminen edellyttää kuitenkin merkittävää kiihottumisen tilaa, olipa se hetero- tai homoseksuaalinen – eikä väkijoukko huolinut Lootin tyttäriä.

Juutalaista kirjoittajaa ei kiinnosta teon motiivi, vaan se, että miehen penetroiminen ikään kuin tämä olisi nainen on tekona luonteeltaan alentava riippumatta siitä, kuinka hyvin se suoritetaan. Luomiskertomus (1. Moos. 1:26–27, 1. Moos. 2:24) antaa näet siunauksen ainoastaan miehen ja naisen väliselle, avioliitossa tapahtuvalle seksille. Kirjoittajan näkökulmasta ero suostumusperusteisen ja pakotetun homoseksuaalisen yhdynnän ainoa ero on siinä, että ensimmäisessä tapauksessa osapuolet häpäisevät vapaaehtoisesti itsensä, kun jälkimmäisessä toinen joutuu häväistyksi vasten tahtoaan.[12]

Kommentoi tätä katkelmaa

Enkelten lihaa?

muokattu 10.6.2026 klo 14:14

Kirjeessään Juudas yhdistää (Juud. 6–7) Sodoman ja Gomorran tapahtumat ihmisnaisiin sekaantuneiden enkelien (1. Moos. 6:1–4) saamaan tuomioon. Hän toteaa myös näiden kaupunkien ’eksyneen toisenlaisen lihan perään’ (apelthūsai opisō sarkos heteras). Teologit ovat toisinaan esittäneet, että Sodoman rangaistus aiheutui miesten halusta sekaantua enkeleihin, ei homoseksistä, joka ei oikeastaan ole ”toisenlaista lihaa”.

Selitys kuitenkin ontuu laajemman asiayhteyden valossa. Ensiksikin Sodoman miehet eivät tienneet Lootin vieraiden olevan valepukuisia enkeleitä, vaan luulivat (j. 5) näitä juuri miehiksi (hāʾӑnāšîm). Toiseksi tuomio oli jo säädetty Sodoman ja Gomorran ”raskaiden syntien” ja niistä johtuvan ”suuren valitushuudon” vuoksi (1. Moos. 18:20–21) – se ei perustunut siihen, mitä miehet aikoivat tehdä Lootin vieraille.

Kolmanneksi Juuda kertoo Sodoman ja Gomorran ’heittäytyneen haureuteen’ (ekporneusasai); tämä olisi outo tapa kuvata tilannetta, jossa kukaan ei ehtinyt koskea enkeleihin sormellaankaan. Ilmaus sarks hetera, ’toisenlainen liha”, onkin syytä ymmärtää merkityksessä ’toisenlainen kuin on tarkoitus’, ei ’toisenlainen kuin oma kehoni on’.

Kaupungeissa siis harjoitettiin laajamittaista siveettömyyttä jo ennen kuin enkelit saapuivat Sodomaan kokemaan tilanteen vakavuuden henkilökohtaisesti – ja Raamatun kirjoittajien näkökulmasta siveettömyys huipentui samansukupuolisten väliseen seksiin, olipa se vapaaehtoista tai pakotettua. Sodoman seudulla tavoiteltiin säännöllisesti ”toisenlaisia” sukupuoliyhteyden muotoja kuin mihin miehen ja naisen kehot on luontonsa puolesta tarkoitettu. Näiden himoja seuratessaan Sodoman miehet olivat tahattomasti vähällä syyllistyä pyhäinhäväistykseen ja maata luokseen tulleet enkelit.[13]

Kommentoi tätä katkelmaa

Irstailua vai vieraanvaraisuuden puutetta?

muokattu 15.6.2026 klo 10:21

Edellä viitattiin jo profeetta Hesekielin kirjaan, jonka varjolla Sodoman ja Gomorran syntiä on eksegetiikassa pyritty ohjaamaan pois homoseksuaalisuuden vivahteista. Hesekiel toteaa (16:49–50):

49. Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut. 50. He korskeilivat ja tekivät kauhistuksia minun edessäni, ja minä, kun sen näin, toimitin heidät pois.

49. Sinun sisaresi Sodoman synti oli julkea itsekkyys. Hän vietti tyttärineen yltäkylläistä ja huoletonta elämää, mutta kurjalle ja köyhälle hän ei avannut kättään. 50. He kävivät yhä julkeammiksi ja ryhtyivät minua uhmaten yhä uusiin iljettävyyksiin, ja silloin minä pyyhkäisin heidät pois, kuten olet nähnyt. ©

 

Tietenkin joukkoraiskauksen yritys oli epävieraanvaraisuuden huippu, mutta varsinainen synti olisi tämän katkelman nojalla ollut pitkäkestoinen itsekeskeisyys ja ahneus. Kertomus Sodoman ja Gomorran tuhosta ei siis soveltuisi suostumuksellisen ja sitoutuneen homoseksin karsastamiseen.

Useimmista käännöksistä poiketen jakeessa 50 mainittu kauhistus on yksiköllinen: ylpeydessään Sodoma ’suoritti kauhistuksen’ (wataʿӑśęnāh ṯôʿeḇā) Jumalan edessä. Seikka voi olla merkittävä sen valossa, että muuten Hesekiel käyttää tässä luvussa monikkoa (j. 2, 22, 36, 43, 47, 51, 58).

Jerusalemin räikeää epäjumalanpalvelusta kuvataan koko luvun 16 halki kielikuvilla aviollisesta uskottomuudestarietasteluna toisten miesten kanssa. Sana kauhistus (ṯôʿeḇā) on Sodomasta puhuttaessa täysin sama kuin Mooseksen lain homoseksiä koskevissa kielloissa (3. Moos. 18:22, 20:13), mutta Hesekiel käyttää sitä kirjassaan monien syntien, myös yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden, yhteydessä. Onko Sodoman ’kauhistus’ jakeessa 50 tätä piittaamattomuutta köyhiä kohtaan vai oma itsenäinen vaiheensa syvenevällä rappion tiellä? Ja jos se on ylellisyyden, julkeuden ja ylenkatseen jälkeen viimeinen askel, onko kyse seksuaalisesta moraalittomuudesta yleisesti vai alistavasta ja häpeällisestä väkivallanteosta Lootin vieraita (1. Moos. 19:5) kohtaan, joka ei varsinaisesti liity suostumukselliseen homoseksiin?[14]

Hesekielin tapa käyttää ilmausta kaksi lukua myöhemmin (Hes. 18:10–13) on erittäin valaiseva. Tässä syytetty kyllä sortaa ja riistää köyhää (18:12), mutta ’kauhistuksen tekeminen’ jälleen yksikössä (ʿāśā tôʿeḇā) on oma syntinsä, sillä väliin mahtuu pari muutakin rikosta. Eikä kyse ole myöskään epäjumalankuvan valmistamisesta, vaikka laissa, profeetoissa ja historiateksteissä niitä kutsutaan toistuvasti ’kauhistuksiksi’ (esim. 5. Moos. 7:26, 27:15; 2. Kun. 23:13; 2. Aik. 34:33; Jes. 44:19) – se olisi tarpeetonta toistoa, kun luettelon edeltävä rikos on ollut juuri ’jumalankuvien tuijottelu’ (hagillûlîm nāśāʾ). Kun koko rötöslistaa kuvataan tiivistäen (18:13) ’kaikkien näiden kauhistusten tekemiseksi’ (ʾeṯ kāl-hatʿeḇôṯ hāʾellęh ʿāśā), edeltävän jakeen ’kauhistus’ viittaa itsenäiseen tekoon, johon ei kenties vastenmielisyytensä vuoksi voi viitata kuin kiertoilmauksella.[15]

On erityisen hyödyllistä panna merkille, että 3. Mooseksen kirjan pyhyyslaeissa sanaa tôʿeḇā käytetään täysin samoin. Katkelmassa 3. Moos. 18:6–23 luetellaan kiellettyjä seksisuhteita ja niihin viitataan kollektiivisesti sanoilla ’kaikki nämä kauhistukset’ (ʾęṯ-kāl-hatʿeḇoṯ hāʾellęh, j. 27). Kuitenkin koko pyhyyslaissa ainoastaan yksi synti nostetaan esiin ja nimetään erikseen ’kauhistukseksi’ (18:22, 20:13) – yhtyminen samaan sukupuoleen.

Hesekielin kirjan käyttötapa heijastelee voimakkaasti pyhyyslakeja, ja ainoat kaksi muuta yksiköllistä tôʿeḇā:n esiintymää (Hes. 22:11, 33:26) viittaavat myös seksuaalisynteihin.[16] Sisäinen todistusaineisto puoltaa siis sitä, että jakeen 50 viittauskohteena ovat juuri Sodoman törkeät seksuaalisynnit – ne, joista tuomio oli rapsahtanut jo ennen kuin (1. Moos. 18:20) paikkakunnan miehet yrittivät maata enkelit väkisin. Hesekielin tavoin myös FilonFilon: Sanalle ei löytynyt määritelmää. ja JosefusJosefus: (37– n. 100 jKr.) alk. Josef ben Mathitjahu, myöh. Titus Flavius Josefus; juutalainen fariseus, sotilasjohtaja ja historioitsija, joka taisteli ensin roomalaista miehitysvaltaa vastaan, mutta siirtyi Rooman uskolliseksi kannattaj... syyttävät tuhoutuneita kaupunkeja myös ylpeydestä, epävieraanvaraisuudesta, ylensyönnistä, juopottelusta ja aviorikoksista. Yhtyminen samaan sukupuoleen oli heille räikein esimerkki syvään juurtuneesta ja laajemmasta synnistä – mutta se ei merkitse, etteivät kritiikki ja tuomio koskisi tätä räikeintä esimerkkiäkin.[17]

Kommentoi tätä katkelmaa

Pako Sodomasta

12. Ja miehet sanoivat Lootille: "Vieläkö sinulla on ketään omaista täällä? Vie pois täältä vävysi, poikasi, tyttäresi ja kaikki, keitä sinulla kaupungissa on, 13. sillä me hävitämme tämän paikan. Koska huuto heistä on käynyt suureksi Herran edessä, lähetti Herra meidät hävittämään sen." 14. Silloin Loot meni puhuttelemaan vävyjänsä, joiden oli aikomus ottaa hänen tyttärensä, ja sanoi: "Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin." Mutta hänen vävynsä luulivat hänen laskevan leikkiä. 15. Aamun sarastaessa enkelit kiirehtivät Lootia sanoen: "Nouse, ota vaimosi ja molemmat tyttäresi, jotka ovat luonasi, ettet hukkuisi kaupungin syntivelan tähden." 16. Ja kun hän vielä vitkasteli, tarttuivat miehet hänen käteensä sekä hänen vaimonsa ja molempien tyttäriensä käteen, sillä Herra tahtoi säästää hänet, ja veivät hänet ulos ja jättivät hänet ulkopuolelle kaupunkia. 17. Ja viedessään heitä ulos sanoi mies: "Pakene henkesi tähden, älä katso taaksesi äläkä pysähdy mihinkään lakeudella. Pakene vuorille, ettet hukkuisi." 18. Mutta Loot sanoi heille: "Oi herrani, ei niin! 19. Katso, palvelijasi on saanut armon sinun silmiesi edessä, ja suuri on sinun laupeutesi, jota olet minulle osoittanut pelastaaksesi henkeni, mutta minä en voi päästä pakoon vuorille; pelkään, että onnettomuus saavuttaa minut ja minä kuolen. 20. Katso, tuolla on kaupunki lähellä, vähän matkan päässä, paetakseni sinne; salli minun pelastua sinne - onhan se vähän matkan päässä - jäädäkseni eloon." 21. Ja hän sanoi hänelle: "Katso, minä teen sinulle mieliksi tässäkin kohden; en hävitä kaupunkia, josta puhut. 22. Pakene nopeasti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään, ennenkuin olet sinne saapunut." Siitä kaupunki sai nimekseen Sooar.

12. Vieraat sanoivat Lootille: "Jos sinulla on täällä kaupungis­sa vielä joku, vävy tai poika tai tyttäriä tai joku muu lähei­nen, niin vie heidät täältä pois, 13. sillä me hävitämme tämän paikan. Herra on saanut kuulla niin ankaran valituksen tätä kaupunkia vas­taan, että hän on lähettänyt meidät hävittä­mään sen." 14. Niin Loot lähti puhumaan miehille, jotka olivat kihlanneet hänen tyttärensä, ja sanoi: "Pian pois täältä, pitäkää kiirettä! Herra hävittää tämän kaupungin!" Mutta he vain naureskelivat hänen pu­heilleen. 15. Kun aamu jo alkoi sarastaa, enkelit kiirehtivät Lootia ja sanoivat: "Lähde heti ja ota mukaasi vaimosi ja kaksi tytärtä­si, jotka ovat täällä, muu­ten saat surmasi tämän kaupungin syntitaakan täh­den!" 16. Kun hän vieläkin vitkasteli, miehet ottivat kädestä häntä, hänen vaimoaan ja molempia tyttäri­ään, veivät heidät ulos ja päästivät irti vasta kaupungin ulkopuo­lella – Herra oli näet päättänyt säästää heidät. 17. Viedessään heitä ulos toinen miehistä sanoi Lootille: "Pakene henkesi edestä! Älä katso taaksesi äläkä pysähdy ennen kuin olet päässyt pois tältä tasangolta. Pakene vuoristoon, muuten olet mennyttä." 18. Mutta Loot vastasi hänelle: "Voi ei, herrani! 19. Sinä olet jo osoittanut minulle, palvelijallesi, suurta armoa ja laupeutta, kun sal­lit minun pitää henkeni. Mutta vuorille minä en uskalla yrittää: pelkään, että tuho saavuttaa minut ja minäkin kuolen. 20. Tuo kaupunki tuolla on niin lähellä, että ehdin paeta sinne, ja se on kovin vähäpätöinen. Sehän on liian mitätön hävitettäväksi; enkö saisi paeta sinne ja silti säilyt­tää henkeni?" 21. Mies sanoi: "Minä suostun sinun pyyn­töösi vielä tässäkin asiassa enkä tuhoa tuota kaupunkia. 22. Pakene kiireesti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään ennen kuin olet siellä." – Tästä on peräisin kaupungin nimi Soar. ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

Äkillinen tuho

23. Aurinko oli noussut, kun Loot saapui Sooariin. 24. Ja Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta, Herran tyköä taivaasta, 25. ja hävitti nämä kaupungit ynnä koko lakeuden sekä kaikki niiden kaupunkien asukkaat ja maan kasvullisuuden. 26. Ja Lootin vaimo, joka tuli hänen jäljessään, katsoi taaksensa, ja niin hän muuttui suolapatsaaksi. 27. Aabraham nousi varhain aamulla ja meni siihen paikkaan, jossa hän oli seisonut Herran edessä, 28. katseli Sodomaan ja Gomorraan päin ja yli koko lakeuden, ja katso, maasta nousi savu niinkuin pätsin savu. 29. Kun Jumala tuhosi sen lakeuden kaupungit, muisti Jumala Aabrahamia ja johdatti Lootin pois hävityksen keskeltä, hävittäessään ne kaupungit, joissa Loot oli asunut.

23. Kun aurinko oli noussut vuorten yläpuolelle ja Loot oli tullut Soariin, 24. Herra antoi sataa tai­vaasta tulta ja tuliki­veä Sodoman ja Gomorran pääl­le. 25. Hän tuhosi nämä kaupungit ja koko tasangon se­kä kaupunkien kaikki asukkaat ja maan kasvitkin. 26. Mutta Lootin vaimo katsoi taakseen ja muuttui suola­patsaak­si. 27. Aamulla Abraham meni paikalle, jossa oli seissyt Herran kasvojen edessä. 28. Hän katseli Sodoman ja Gomorran suuntaan ja yli koko tasangon, ja silloin hän näki, että maasta nousi savua kuin polttouunis­ta. 29. Mutta kun Jumala hävitti tasangon kaupungit, hän piti Abrahamin mielessään, ja sen vuoksi hän toimitti Lootin pois tuhon keskeltä ennen kuin hä­vitti kaupun­git, joissa Loot oli asunut. ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

Lootin tyttäret

30. Ja Loot lähti Sooarista ja asettui vuoristoon molempien tyttäriensä kanssa, sillä hän pelkäsi asua Sooarissa; ja hän asui luolassa, hän ja hänen molemmat tyttärensä. 31. Niin vanhempi sanoi nuoremmalle: "Isämme on vanha, eikä tässä maassa ole ketään miestä, joka voisi tulla luoksemme siten, kuin on kaiken maan tapa. 32. Tule, juottakaamme isällemme viiniä ja maatkaamme hänen kanssaan, saadaksemme isästämme jälkeläisen." 33. Niin he juottivat sinä yönä isällensä viiniä. Ja vanhempi meni ja makasi hänen kanssaan, eikä tämä huomannut, milloin hän tuli hänen viereensä ja milloin hän nousi. 34. Seuraavana päivänä sanoi vanhempi nuoremmalle: "Katso, minä makasin viime yönä isäni kanssa; juottakaamme hänelle tänäkin yönä viiniä, ja mene sinä ja makaa hänen kanssaan, saadaksemme isästämme jälkeläisen." 35. Niin he juottivat sinäkin yönä isällensä viiniä; ja nuorempi meni ja makasi hänen kanssaan, eikä tämä huomannut, milloin hän tuli hänen viereensä ja milloin hän nousi. 36. Ja niin Lootin molemmat tyttäret tulivat isästänsä raskaiksi. 37. Ja vanhempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Mooab; hänestä polveutuvat mooabilaiset aina tähän päivään saakka. 38. Ja myöskin nuorempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Ben-Ammi; hänestä polveutuvat ammonilaiset aina tähän päivään saakka.

30. Sitten Loot lähti Soarista ja asettui vuorille, ja hänen kaksi tytärtään seurasivat hänen mukanaan. Hän pelkäsi asua Soarissa ja asettui siksi molempien tyttäriensä kanssa luolaan asumaan. 31. Vanhempi tytär sanoi nuoremmalle: "Isä alkaa tulla vanhaksi, eikä maassa ole yhtään miestä, joka voisi tulla ottamaan meidät vaimokseen yleisen tavan mukaisesti. 32. Juotetaan isälle viiniä ja maataan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi." 33. Illalla he juottivat viiniä isälleen, ja vanhempi makasi isänsä kanssa, eikä Loot huoman­nut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti. 34. Seuraavana päivänä vanhempi sanoi nuoremmalle: "Minä maka­sin eilisiltana isän kanssa. Juotetaan hänelle viiniä tänäkin iltana, ja mene sinä nyt makaamaan hänen kanssaan, että saisim­me isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi." 35. Ja he juot­tivat sinäkin iltana viiniä isälleen, ja nuorempi meni makaa­maan hänen kanssaan, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti. 36. Niin Lootin molemmat tyttäret tulivat raskaaksi isästään. 37. Vanhempi synnytti pojan ja antoi hänel­le nimeksi Moab; hänes­tä tuli nykyisten moabilais­ten kantaisä. 38. Nuorempi synnytti hänkin pojan ja antoi tälle nimeksi Ben-Ammi; hänestä tuli nykyis­ten ammonilaisten kantaisä. ©

 

Kertomusta Lootin tytärten edesottamuksista kauhistellaan usein uskontokriittisissa nettikeskusteluissa – ja syystäkin. Isän ja tytärten välinen seksi ei ole hyväksyttävää edes nykyajan yltiösallivassa kulttuurissa, eikä se ollut sitä Raamatun aikanakaan. Juutalainen perinne piti asiaa niin ilmeisenä, ettei tekoa tarvinnut kieltää Mooseksen laissa erikseen. Israelin kansan myöhempien vihollisten, moabilaisten ja ammonilaisten, alkuperä on siis sangen häpeällinen. ”Alkuperätarina” toimii tässä toisaalta poleemisena hyökkäyksenä näitä kansoja vastaan, toisaalta selittävänä tekijänä heidän jumalattomalle käytökselleen: lapset kun muistuttavat vanhempiaan.

On tietenkin muistettava, että Loot ei ollut tapahtumien alkuunpanija. Luonnollisesti miehen on vastuutonta juoda niin runsaasti, että omat tyttäret saavat tilaisuuden seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mutta tällaisen salajuonen uhri on viime kädessä viaton. Pietarin lausunto (2. Piet. 2:7) Lootin hurskaudesta ei siis ole ristiriidassa näiden petipuuhien kanssa; emmehän syytä baarissa huumattua naistakaan siitä, mitä hänelle tiedottomuutensa aikana tehdään.

Toinen huomionarvoinen seikka on, että vaikka kirjoittaja pitää Sooarin luolan tapahtumia häpeällisinä ja vastenmielisinä, hän kuvaa Haamin teon (1. Moos. 9:20–25) huomattavasti iljettävämpänä. Tyttäret kuvittelivat ilmeisesti koko maan tuhoutuneen hävityksessä ja luulivat olevansa ainoat henkiinjääneet laajalla säteellä. Sen lisäksi, että heillä oli lieventävänä asianhaarana huoli sukulinjansa säilymisestä (j. 31‐32), homoseksuaalinen insesti sisältää kaksi syntiä yhden sijasta: yhtymisen lähisukulaiseen ja saman sukupuolen edustajaan.[18]

Kommentoi tätä katkelmaa

1. Mooseksen kirja,
luku 18
1. Mooseksen kirja,
luku 20

Viitteet

 1) Esim. Lauri Koittola, ”Kristinusko ja homosuhteet” (luettu 9.6.2026).

 2) Robert A. J. Gagnon, The Bible and Homosexual Practice: Texts and Hermeneutics (Abingdon Press, 2002), 71.

 3) Hepr. kāl-hāʿām miqqāṣęh, ’kaikki väki (kaupungin) yhdestä laidasta toiseen’ (Gagnon, The Bible and Homosexual Practice, 72); vrt. 2. Moos. 26:28, 36:33.

 4) Em. teos, 72.

 5) Em. teos, 74. Gagnon huomauttaa (74–75), että kertomuksen pohjalta on vaikea arvioida, kuinka suurelta osin Lootin alhainen tarjous antaa tyttärensä väkijoukon käsiin nousee silkasta omaneduntavoittelusta, kuinka suurelti naisten alhaisesta arvosta muinaiskulttuureissa ja kuinka suuri osa aiheutuu vastenmielisyydestä samaan sukupuoleen yhtymistä kohtaan.

 6) Em. teos, 72.

 7) Em. teos, 73.

 8) Koittola, ”Kristinusko ja homosuhteet”.

 9) Gagnon, The Bible and Homosexual Practice, 75.

10) Koittola, ”Kristinusko ja homosuhteet”, toteaa: &rdquoPäivän selvää (sic) on, että kyseessä ei ollut kylä, jossa kaikki miehet olisivat olleet homoseksuaalisen orientaation omaavia (kuten sanottua, koko käsitettä ei tunnistettu aikakauden kulttuurissa).” On epäolennaista, tunnettiinko käsite tai ajatus tuon aikakauden kulttuurissa, sillä kai orientaatio oli olemassa ennen sen nimeämistä ja tunnistamista. Epäolennaista on sekin, kuinka monen sodomalaisen orientaatio oli puhtaasti homoseksuaalinen, kuinka monen osittain ja kuinka monen ei lainkaan. Raamattu ei näet ole kertaakaan kiinnostunut siitä, millainen taipumus ihmistä ajaa tekoihinsa, jos teot itsessään ovat vääriä ja tuomittavia. Monilla Sodomassa kuten nykypäivän Helsingissäkin saattoi olla voimakas orientaatio haluta seksiä monen sukupuolikumppanin kanssa yhden sijasta. Juudasta ei kiinnosta motiivi, kun hän toteaa (Juud. 7) heidän yksinkertaisesti ’heittäytyneen haureuteen’ (ekporneusasai).

11) Em. teos, 77.

12) Em. teos, 78.

13) Em. teos, 88.

14) Em. teos, 80–81.

15) Em. teos, 82.

16) Em. teos, 82–84.

17) Em. teos, 91.

18) Em. teos, 70.

 

Ota yhteyttäX