Matteuksen evankeliumi, luku 15
luotu 28.5.2024 klo 14:44
1–9 | Jumalan käskyt ja perinnäissäännöt |
10–20 | Puhtaus ja saastaisuus |
21–28 | Kanaanilaisen naisen tytär |
29–39 | Jeesus ruokkii toisen väkijoukon |
Jumalan käskyt ja perinnäissäännöt
1. Silloin tuli fariseuksia ja kirjanoppineita Jerusalemista Jeesuksen luo, ja he sanoivat: 2. "Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissääntöä? Sillä he eivät pese käsiään ruvetessaan aterialle." 3. Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden? 4. Sillä Jumala on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'. 5. Mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit ollut minulta saapa, on annettu uhrilahjaksi', sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä eikä äitiänsä. 6. Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden. 7. Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen: 8. 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana, 9. mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'."
1. Silloin Jeesuksen luo tuli Jerusalemista fariseuksia ja lainopettajia. 2. "Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat isien perinnäissääntöjä?" he kysyivät. "Hehän eivät pese käsiään, kun rupeavat syömään." 3. Jeesus vastasi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyä perinnäissäännöillänne? 4. Jumala on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' ja 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla'. 5. Mutta te opetatte, että jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: 'Sen, mitä sinun piti minulta saada, olen luvannut uhrilahjaksi', 6. hänen ei enää tarvitse kunnioittaa isäänsä tai äitiänsä. Näin te olette perinnäissäännöllänne tehneet tyhjäksi Jumalan sanan. 7. Te tekopyhät! Oikein Jesaja teistä ennusti, kun hän sanoi: 8. – Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta. 9. Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä." ©
Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 1–9 : Mark. 7:1–13
Luuk. 11:37–41
Puhtaus ja saastaisuus
10. Ja hän kutsui kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa ja ymmärtäkää. 11. Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen." 12. Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?" 13. Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois. 14. Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat." 15. Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Selitä meille tämä vertaus." 16. Mutta Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä? 17. Ettekö käsitä, että kaikki, mikä käy suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu? 18. Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen. 19. Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset. 20. Nämä ihmisen saastuttavat; mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä."
10. Jeesus kutsui väkijoukon luokseen ja sanoi: "Kuulkaa ja ymmärtäkää. 11. Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos." 12. Silloin opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Tiedätkö, että fariseukset suuttuivat sinuun, kun puhuit noin?" 13. Hän vastasi: "Jokainen istutus, joka ei ole minun taivaallisen Isäni istuttama, revitään juurineen pois. 14. Älkää välittäkö heistä, he ovat sokeita sokeiden taluttajia. Ja kun sokea taluttaa toista sokeaa, molemmat putoavat kuoppaan." 15. Pietari sanoi hänelle: "Puhuit vertauskuvin. Selitä meille, mitä tarkoitit." 16. Jeesus vastasi: "Oletteko tekin yhä noin ymmärtämättömiä? 17. Ettekö käsitä, että se, mikä menee suusta sisään, jatkaa kulkuaan vatsaan, ja sitten se ulostetaan. 18. Mutta se, mikä tulee suusta ulos, on lähtöisin sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen. 19. Juuri sydämestähän lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset. 20. Nämä ne ihmisen saastuttavat, ei se, että syö pesemättömin käsin." ©
Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 10–20 : Mark. 7:14–23
Luuk. 11:37–41
– jae 14 : Luuk. 6:39
Kanaanilaisen naisen tytär
21. Ja Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille. 22. Ja katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni." 23. Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme." 24. Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö." 25. Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: "Herra, auta minua." 26. Mutta hän vastasi ja sanoi: "Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille." 27. Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat." 28. Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot." Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.
21. Lähdettyään sieltä Jeesus meni Tyroksen ja Sidonin seudulle. 22. Siellä muuan kanaanilainen nainen, sen seudun asukas, tuli ja huusi: "Herra, Daavidin Poika, armahda minua! Paha henki vaivaa kauheasti tytärtäni." 23. Mutta hän ei vastannut naiselle mitään. Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja pyysivät: "Tee hänelle jotakin. Hän kulkee perässämme ja huutaa." 24. Mutta Jeesus vastasi: "Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten." 25. Silti nainen tuli lähemmäs, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: "Herra, auta minua!" 26. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille." 27. "Ei olekaan, Herra", vastasi nainen, "mutta saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia." 28. Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot." Siitä hetkestä tytär oli terve. ©
Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 21–28 : Mark. 7:24–30
Jeesus ruokkii toisen väkijoukon
29. Ja Jeesus lähti sieltä ja tuli Galilean järven rannalle; ja hän nousi vuorelle ja istui sinne. 30. Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät, 31. niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa. 32. Ja Jeesus kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi: "Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää; enkä minä tahdo laskea heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla." 33. Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Mistä me saamme täällä erämaassa niin paljon leipää, että voimme ravita noin suuren kansanjoukon?" 34. Jeesus sanoi heille: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän, ja muutamia kalasia." 35. Niin hän käski kansan asettua maahan. 36. Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle. 37. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän täyttä vasullista. 38. Ja niitä, jotka aterioivat, oli neljätuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia. 39. Ja laskettuaan kansan tyköänsä hän astui venheeseen ja meni Magadanin alueelle.
29. Jeesus lähti sieltä, ja kuljettuaan Galileanjärven rantaa hän nousi vuorelle. Kun hän istui siellä, 30. hänen luokseen tuli paljon kansaa mukanaan rampoja, sokeita, raajarikkoja, mykkiä ja monia muita. Heidät asetettiin hänen eteensä, ja hän paransi heidät. 31. Ihmiset hämmästyivät nähdessään, kuinka mykät puhuivat, raajarikot tervehtyivät, rammat kävelivät ja sokeat näkivät, ja he ylistivät Israelin Jumalaa. 32. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi: "Minun käy sääliksi näitä ihmisiä. He ovat olleet luonani jo kolme päivää, eikä heillä ole mitään syötävää. En tahdo lähettää heitä pois nälkäisinä, etteivät he uupuisi matkalla." 33. Opetuslapset sanoivat hänelle: "Mistä me täällä asumattomalla seudulla saamme niin paljon leipää, että pystymme ruokkimaan tällaisen väkijoukon?" 34. "Montako leipää teillä on?" Jeesus kysyi. "Seitsemän", he vastasivat, "ja jokunen pieni kala." 35. Jeesus käski väen asettua istumaan. 36. Sitten hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, lausui kiitoksen ja mursi leivät ja antoi palat opetuslapsille, jotka jakoivat ne ihmisille. 37. Kaikki söivät kyllikseen, ja tähteeksi jääneitä paloja kerättiin seitsemän täyttä korillista. 38. Syömässä oli neljätuhatta miestä ja lisäksi naisia ja lapsia. 39. Sitten Jeesus lähetti väkijoukon pois, astui veneeseen ja tuli Magadanin seudulle. ©
Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 29–31 : Mark. 7:31–37
– jakeet 32–39 : Mark. 8:1–10