luku 35
luku 37
Jesajan kirja, luku 36
luotu 14.5.2024 klo 22:14
| 1–5 | Sanherib hyökkää Juudaan |
| 6–10 | Assyrian kuninkaan pilkkasanat |
| 11–22 | Kenen jumala on mahtavin? |
Sanherib hyökkää Juudaan
1. Kuningas Hiskian neljäntenätoista hallitusvuotena hyökkäsi Sanherib, Assurin kuningas, kaikkien Juudan varustettujen kaupunkien kimppuun ja valloitti ne. 2. Ja Assurin kuningas lähetti Laakiista Rabsaken suuren sotajoukon kanssa kuningas Hiskiaa vastaan Jerusalemiin, ja hän pysähtyi Ylälammikon vesijohdolle, joka on Vanuttajankedon tien varrella. 3. Ja Eljakim, Hilkian poika, joka oli palatsin päällikkönä, ja kirjuri Sebna ja kansleri Jooah, Aasafin poika, menivät hänen luoksensa. 4. Ja Rabsake sanoi heille: "Sanokaa Hiskialle: Näin sanoo suurkuningas, Assurin kuningas: 'Mitä on tuo luottamus, mikä sinulla on? 5. Minä sanon: pelkkää huulten puhetta on moinen neuvo ja voima sodankäyntiin. Keneen sinä oikein luotat, kun kapinoit minua vastaan?
1. Kuningas Hiskian neljäntenätoista hallitusvuotena Sanherib, Assyrian kuningas, hyökkäsi Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan ja valloitti ne. 2. Ollessaan Lakisissa hän lähetti ylimmän juomanlaskijansa mahtavan sotajoukon komentajana Jerusalemiin viemään viestin kuningas Hiskialle. Komentaja jäi odottamaan Yläaltaan kanavan äärelle, Pesijänkentän tien varteen. 3. Hovin päällikkö Eljakim, Hilkian poika, hovikirjuri Sebna ja kuninkaan sihteeri Joah, Asafin poika, menivät tapaamaan häntä. 4. Ylin juomanlaskija sanoi heille: "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi turvassa? 5. Minä kysyn sinulta: Riittävätkö sodassa pelkät puheet taitoa ja voimaa vastaan? Keneen sinä nyt turvaat, kun uskallat kapinoida minua vastaan? ©
Hävitettyään Israelin pohjoisen valtakunnan Assyrian kuningas Sanherib käänsi katseensa eteläiseen Juudaan. Vuonna 701 eKr. hän valloitti Juudan tärkeimmät linnoitetut eli muureilla varustetut kaupungit, niiden joukossa Lakisin.
Suorittaessaan arkeologisia kaivauksia Niinivessä vuosina 1845–1847 Austin Henry Layard löysi Sanheribin palatsin. Sen kymmenien huoneiden seinät oli päällystetty kalkkikivireliefeillä, jotka esittivät Assyrian kuninkaan saavutuksia.[1] Tärkeimmässä huoneessa ennen valtaistuinsalia – eräänlaisessa pelotteluaulassa, jonka läpi vähäisemmät kuninkaat saapuivat mahtavan Sanheribin eteen – seinäkaiverrukset esittivät juuri Lakisin valloitusta, sen soturien seivästämistä sekä vankien ja saaliin kuljetusta pois.
Reliefiseinistä voi päätellä kaksi merkittävää seikkaa:
- Sanherib piti Lakisia tärkeänä voittona. Kukaan, joka pyrkii mykistämään ja uhkailemaan alamaisiaan, ei laadi taideteoksia, joissa hän nappaa lapselta tikkukaramellin ja kivittää kissanpentua. Lakisin taistelua esittävä reliefi oli ainoa Sanheribin sotia kuvaava teos ja se oli sijoitettu palatsin paraatipaikalle.[2] On selvää, että se oli kuninkaan silmissä paras mahdollinen esimerkki hänen mahdistaan. Juuda ja Lakisin kaupunki eivät siis olleet tuohon aikaan mikään vähäpätöinen takapajula, vaan kunnioitettava voimannäyte Sanheribin mahdista.
- Sanherib ei kukistanut Jerusalemia. Venäjän armeijalle Tampereen valtaaminen olisi hieno symbolinen saavutus, mutta vielä kunniakkaampaa olisi kaapata Helsinki. Mitä siis päättelisimme, jos Venäjällä juhlittaisiin näyttävin menoin nimenomaan Tampereen valtausta? Että Helsinki on yhä voittamatta. Vastaavasti on selvää, että jos Sanherib olisi saanut nujerrettua Juudan pääkaupungin Jerusalemin, reliefi esittäisi sitä. Miksi tyytyä Lakisiin? Sanherib jopa kehuu saartaneensa kuningas Hiskian Jerusalemiin "kuin linnun häkkiinsä".[3] Siinäkö kaikki? Mitä sitten tapahtui? Raamatun lukija tietää, mitä tapahtui – suurkuninkaan mahti syöstiin tomuun, kun hänen 185 000 sotilastaan menehtyivät yhdessä yössä (Jes. 37:36).
Assyrian kuninkaan pilkkasanat
6. Katso, sinä luotat Egyptiin, tuohon särkyneeseen ruokosauvaan, joka tunkeutuu sen käteen, joka siihen nojaa, ja lävistää sen. Sellainen on farao, Egyptin kuningas, kaikille, jotka häneen luottavat. 7. Vai sanotko ehkä minulle: Me luotamme Herraan, meidän Jumalaamme? Mutta eikö hän ole se, jonka uhrikukkulat ja alttarit Hiskia poisti, kun hän sanoi Juudalle ja Jerusalemille: Tämän alttarin edessä on teidän kumartaen rukoiltava?' 8. Mutta lyö nyt vetoa minun herrani, Assurin kuninkaan, kanssa: minä annan sinulle kaksi tuhatta hevosta, jos sinä voit hankkia niille ratsastajat. 9. Kuinka sinä sitten voisit torjua ainoankaan käskynhaltijan, ainoankaan minun herrani vähimmän palvelijan, hyökkäyksen? Ja sinä vain luotat Egyptiin, sen vaunuihin ja ratsumiehiin. 10. Olenko minä siis Herran sallimatta hyökännyt tähän maahan hävittämään sitä? Herra itse on sanonut minulle: 'Hyökkää tähän maahan ja hävitä se'."
6. Sinä tietenkin luotat Egyptiin, tuohon murtuvaan ruokosauvaan! Mutta jos joku siihen nojaa, se tunkeutuu hänen kämmeneensä ja lävistää sen. Sellainen on farao, Egyptin kuningas, kaikille niille, jotka luottavat häneen. 7. Vai sanotko sinä minulle: 'Me luotamme Jumalaamme, Herraan'? Mutta hänen uhrikukkuloitaan ja alttareitaan Hiskia itse on hävittänyt. Eikö juuri oma kuninkaanne sanonut Juudan ja Jerusalemin asukkaille: 'Vain tämän alttarin edessä saatte palvella Herraa'? 8. "Löisitkö vedon minun herrani, Assyrian kuninkaan kanssa? Minä annan sinulle kaksituhatta hevosta, jos itse pystyt hankkimaan niiden selkään ratsastajat. 9. Kuinka siis pystyisit ajamaan maastasi edes yhden käskynhaltijan, herrani vähäisen palvelijan? Mutta sinä vain luotat Egyptiin, sen vaunuihin ja sotureihin! 10. Ja olenko minä muka hyökännyt tuhoamaan tätä maata vastoin teidän jumalanne tahtoa? Hän itse sanoi minulle: 'Hyökkää siihen maahan ja tuhoa se!'" ©
Kenen jumala on mahtavin?
11. Niin Eljakim, Sebna ja Jooah sanoivat Rabsakelle: "Puhu palvelijoillesi araminkieltä, sillä me ymmärrämme sitä; älä puhu meille juudankieltä kansan kuullen, jota on muurilla." 12. Mutta Rabsake vastasi: "Onko minun herrani lähettänyt minut puhumaan näitä sanoja sinun herrallesi ja sinulle? Eikö juuri niille miehille, jotka istuvat muurilla ja joutuvat teidän kanssanne syömään omaa likaansa ja juomaan omaa vettänsä?" 13. Sitten Rabsake astui esiin, huusi kovalla äänellä juudankielellä ja sanoi: "Kuulkaa suurkuninkaan, Assurin kuninkaan, sanoja. 14. Näin sanoo kuningas: 'Älkää antako Hiskian pettää itseänne, sillä hän ei voi teitä pelastaa. 15. Älköön Hiskia saako teitä luottamaan Herraan, kun hän sanoo: Herra on varmasti pelastava meidät; ei tätä kaupunkia anneta Assurin kuninkaan käsiin. 16. Älkää kuulko Hiskiaa.' Sillä Assurin kuningas sanoo näin: 'Tehkää sovinto minun kanssani ja antautukaa minulle, niin saatte syödä kukin viinipuustanne ja viikunapuustanne ja juoda kukin kaivostanne, 17. kunnes minä tulen ja vien teidät maahan, joka on teidän maanne kaltainen, vilja- ja viinimaahan, leivän ja viinitarhojen maahan. 18. Älköön vain Hiskia saako vietellä teitä, sanoessaan: Herra pelastaa meidät. Onko muidenkaan kansojen jumalista kukaan pelastanut maatansa Assurin kuninkaan käsistä? 19. Missä ovat Hamatin ja Arpadin jumalat? Missä ovat Sefarvaimin jumalat? Ovatko ne pelastaneet Samariaa minun käsistäni? 20. Kuka näiden maiden kaikista jumalista on pelastanut maansa minun käsistäni? Kuinka sitten Herra pelastaisi Jerusalemin minun käsistäni?'" 21. Mutta he olivat vaiti eivätkä vastanneet hänelle mitään, sillä kuningas oli käskenyt niin ja sanonut: "Älkää vastatko hänelle." 22. Sitten palatsin päällikkö Eljakim, Hilkian poika, ja kirjuri Sebna ja kansleri Jooah, Aasafin poika, tulivat Hiskian luo vaatteet reväistyinä ja kertoivat hänelle, mitä Rabsake oli sanonut.
11. Eljakim ja Sebna ja Joah sanoivat ylimmälle juomanlaskijalle: "Me, sinun palvelijasi, ymmärrämme aramean kieltä. Puhu siis meille sitä, älä puhu heprean kieltä, sillä kansa tuolla muureilla kuulee mitä sanot." 12. Mutta ylin juomanlaskija vastasi heille: "Luuletko sinä, että minun herrani on lähettänyt minut puhumaan näitä sanoja vain sinulle ja herrallesi? Yhtä hyvin ne kuuluvat noille ihmisille, jotka istuvat muurilla ja joutuvat pian teidän kanssanne syömään omaa sontaansa ja juomaan omaa virtsaansa." 13. Ja ylin juomanlaskija astui esiin ja huusi kovalla äänellä hepreaksi: "Kuulkaa suurkuninkaan, Assyrian kuninkaan viesti! 14. Näin sanoo kuningas: Älkää antako Hiskian pettää itseänne! Ei hän voi teitä pelastaa. 15. Älkää antako Hiskian houkutella teitä luottamaan omaan jumalaanne, kun hän vakuuttaa: 'Kyllä Herra meidät pelastaa, ei tämä kaupunki joudu Assyrian kuninkaan käsiin.' 16. Älkää kuunnelko Hiskiaa! "Näin sanoo Assyrian kuningas: Tehkää sopimus minun kanssani ja tulkaa ulos muurienne suojasta, niin saatte syödä rypäleitä kukin omasta köynnöksestänne ja viikunoita omasta puustanne ja saatte juoda kukin oman kaivonne vettä 17. aina siihen hetkeen saakka, jolloin minä ehdin tänne ja vien teidät mukanani maahan, joka on teidän oman maanne kaltainen: viljan ja viinin, leivän ja viinitarhojen maahan. 18. Älkää antako Hiskian johtaa itseänne harhaan sanomalla: 'Herra pelastaa meidät.' Sanokaa, onko joku kansojen jumalista pelastanut maansa Assyrian kuninkaan käsistä? 19. Missä ovat nyt Hamatin ja Arpadin jumalat, missä Sefarvaimin jumalat? Pelastiko joku Samarian? 20. Kuka noiden maiden jumalista pelasti maansa minun käsistäni? Herrako sitten pelastaisi Jerusalemin minun käsistäni?" 21. Mutta he kaikki pysyttelivät vaiti eivätkä vastanneet hänelle, koska kuningas Hiskia oli kieltänyt heitä vastaamasta. 22. Hovin päällikkö Eljakim, Hilkian poika, hovikirjuri Sebna ja kuninkaan sihteeri Joah, Asafin poika, repäisivät vaatteensa ja palasivat Hiskian luo kertomaan, mitä ylin juomanlaskija oli sanonut. ©
luku 35
luku 37
